No niin, uudenvuodenpäivä ja paluu kotiin alkaa Kissalan pojille. Neljä kuukautta takana elämää Sveitsissä. Viime viikon maanantaina kävimme eläinlääkärissä hakemassa ekinokokkoosimadotuksen. Sain ensimmäisen kerran todistaa miten helppoa (!!!!) on antaa kissalle pilleri kun sen osaa. Kissan suu auki, pilleri pudotetaan suuhun ja sitten pidetään päätä hellästi kiinni, silitetään kissan kurkkua ja sinne se lääke sujahti.

Leimat ovat nyt poikien passeissa ja eikun menoksi. Laitan tässä kotimatkan alkajaisiksi uusia tutkielmia Kissalan pojista:

Tiesitte varmaan että kissat kävelevät aina varpaillaan...

Uutena vuotena Mortti-koiramme oli aina kauhean peloissaan ilotulitteiden räiskyessä ja paukkuessa. Onneksi Kissalan pojat suhtautuvat paukutteluun vain suurella hämmästyksellä...

ja rauhallisuudella...

Yksi hauska tapahtuma joulukuulta: Olin iltapuuhissa kylpyhuoneessa, valmiiksi kylpenyt ja laittamassa juuri everythingrepair-voidetta kasvoihini kun kuulin takanani molskahduksen. Punainen kissa polski hämmästyneenä ammeessa. Kaappasin kissan syliini samalla pyyhkäisten everythingrepair-voiteen vasempaan pakaraani ettei kissa olisi aivan rasvassa. Käärin Saken pyyhkeeseen ja kuivasin kissan ajatellen, että vaikka ryppyvoide menikin "hukkaan" sain niin hyvän mielen sisäänpäin nauraessani että kilokaan ryppyvoidetta ei olisi saanut aikaan samanlaista nuorennustehoa.

 

Kissalan pojat olivat kovasti tyytyväisiä kun koko perhe oli koolla Joulusta uuteen vuoteen..

...ja nyt - kotimatka alkaa...

Oikein hyvää uutta vuotta Kissalan pojilta!