Lauantaina 15.5 heräsimme hotellilla varhain pakkaamaan neljää kollia matkalle yhteen Suomen suurimmista kissanäyttelyistä. Siinä oli sirkusta kylliksi mutta olimme eläinlääkärin tarkastuksessa jo hieman ennen kahdeksaa. Sisustimme 4 häkkiä upouusilla, työllä ja vaivalla ommelluilla verhoilla, alustoilla ja katoksilla, tulos oli aika mellevä:

Tavaraa oli mukana muutenkin enemmän kuin laki sallii. Kuro ja Taka menivät ensímmäisinä arvosteluun Martti Peltoselle. Molempia kehuttiin kovasti lupaavina poikina ja todettiin että ovat vielä hiukan vauvan oloisia näin nuorina. Kuro kyllä tässä näyttää aivan kunnon kollilta:

Taka esiintyi myös hyvin mallikelpoisesti ja poseerasi kauniisti:

EX1 tuli molemmille ja sitten jäätiin jännittämään Saken esiintymisvuoroa. Sake oli aamulla ollut hiukan hermostunut ja otinkin sen ulos häkistä useasti syliin istumaan ja keräämään rohkeutta ja itseluottamusta. Sake, joka yleensä on kovin rauhallinen eikä puhu eikä pukahda, mourusi välillä aikamoisesti. Minuakin hermostutti että miten tässä käy.

Sake meni arvosteluun Vera Vasiljevalle joka kovin tarkkaan katsoi ja arvosteli hänelle tulevat kissat. Tuomari kehui Saken ilmettä ja kokonaisuutta, lihaksikkuutta ja jämäkkyyttä. "Hyvä Burmailme".

Minä olin haljeta paukahtaa ylpeydestä. Sake sai jäädä odottelemaan VP-kilpaa, punaisia burmia oli useampia. Kilvassa oli varsin menestyneitä kissoja mutta Sake sai kuin saikin VP:n. Voi sitä riemua:

Sitten jäimme taas odottamaan TP valintaa, ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Sake pääsi kahden muun komean kissan kanssa kisaamaan paneelipaikasta. Minua jännitti niin että kädet tärisivät ja Sake tärisi siinä tahdissa sylissäni. Vera päätti ottaa Saken paneeliin ja sanoi: I just like him so. Kyllä se hetki oli ikimuistoinen.

Menin siltä seisomalta kysymään Kaija Wikströmiltä jos hän ottaisi paneelissa Saken hoiteisiinsa, se takaisi että Sake olisi rauhallinen ja parhaimmillaan. Ja sitten taas odottamaan, paneelin alkamista.

Jännitys oli meidän porukassa käsin kosketeltava. Hetki koitti ja Sake vietiin paneelihäkkiin odottamaan oma alusta mukanaan:

Tuomarit arvostelivat kaikkia Saken ryhmässä kilpailevia kissoja tarkasti, Sake esitti Kaijan hoidossa tietenkin parhaat puolensa (kuvaajan kädet ovat kyllä selvästi tärisseet, pahoittelut siitä...):

Sake sai neljä pistettä ja voitti oman kategoriansa. Se sinetöitiin kolmella poskisuudelmalla:

Silloin oli helppo hymyillä ja velatkin oli saatavia. Kiitos valtavasti kaikille kannustajille, perheen tukijoukoille ja kilpakumppaneille. Nyt jäi PIROKin näyttelystä valtavan hyvä mieli.

Ja vielä: Neksu, joka on tottunut että sekin pääsee näyttäytymään useasti näissä tilaisuuksissa alkoi myöhään iltapäivällä  vaatia päästä esiintymään. Niinhän sen tulee mennäkin: Onhan Neksu kuitenkin Kissalan poikien Arkkivaari ja kaiken tämän ilon alkuunsaattaja ja perustajajäsen.

Niin sitä sitten kanniskelin ja esittelin kaikille halukkaille (huomaa uutta mallia oleva karvainen T-paita):