Terveiset Sveitsistä. Täällä on nyt podettu kissojen ja muun perheen ikävää kokonainen viikko. Onneksi on olemassa Skype-ohjelma jonka avulla saan nähdä perhettä ja kissoja ainakin kerran päivässä. Nekolla on tapana silloin tepastella tietokoneen näppäimistön päällä:

 

Sake skypetti eilen kuulokkeet korvillaan kanssani. Kuulin kehräyksen surinan aivan selvästi:

Sattuneesta syystä ei uusia kuvia Kissalan pojista ole omassa kamerassani. Onneksi kotijoukot toimitttavat kuvia blogiin lisättäväksi. Otan myös arkistot käyttöön ja laitan ennen julkaisemattomia kuvia esille.

Nyt viikonloppuna ja tulevan viikon alussa kaikki kaverukset ovat meillä hoidossa. Odotettavissa on vilkasta menoa.

Neko on kuulemma leikkinyt ahkerasti pikkupoikien kanssa. Sake on sellainen löysänpuoleinen kolli että se riehuu rajallisesti. Saisi kyllä liikkua edelleen oikein ahkerasti lisääntynen painon takia, vaikkakin paino on nyt vihdoin laskenut 200g.

Kotoa tulleessa kuvasssa on ikuistettu yhteinen sunnuntain lepohetki:

Neko ja Sake ovat kovasti alkaneet vaatia ulosmenoa. Eilinen keli oli varsin kaunis (ja poikkeuksellisesti lumisadeton!!!). Poikien piti ehdottomasti päästä nuuskimaan useita kertoja terassille kevään tuloa ja tuoksuja. Kun Mortti-herra vielä oli seurasssamme oli aika vinhaa mennä Topeliuspuistoon kävelylle Mortin ja Nekon kanssa, tässä siitä kuva kännykkäkameralla otettuna:

Lopuksi tämän kirjoituksen päättää tietokoneassistenttien potretti. Täällä Euroopassa kaipaa noita hetkiä kotitoimistolla kun oli aivan hiljaista, kuului vain näppäimistön napsutus ja Kissalan poikien hyrinää. Paljon terveisiä kaikille