Perjantaina 12.2. haimme Kuro-pojan Ulla Mattilalta omaan uuteen kotiinsa, meidän Jaakon kummitädille Kristiinalle. Mistä ihmeestä nimi "Kuro"?No, kaikille Kissalan pojille on annettu japanilainen nimi, niin myös Kurolle (oikea nimi on Arkhitekton Fresco). Hassua ehkä, ja vielä hassumpaa siitä tekee se, että Kuro on suomeksi "musta", ja Kuro-poikahan on väritykseltään suklaa mutta mikäpä elämässä olisikaan aivan suoraviivaista. Kuro on hieno nimi ja huomasimme viikonlopun aikana että nimi ei kissaa pahenna, päinvastoin. Hieno on kissakin.

Olimme ensimmäisen illan kotona meillä Kissalan poikien kanssa ja totuttelemassa isoisään ja isään, eli Nekoon ja Sakeen. Sake ja Neko olivat ensin hiukan hämillään Kuron kanssa. Hyvin pian huomasimme kuitenkin että Sake tiesi Kuron olevan sen oma pentu.

Pojat ottivat toisistaan tuntumaa ja tunnetta:

Kuro on rohkea poika, se ei kumartele kuvia vaan pistää isot pojat tanssimaan Kissapolkkaa.....

Iskää on hauska vaania ensimmäisessä kohtaamisessa.

Sake-isän saa niin helposti "varpailleen"...

Iskä yrittää komentaa...

Mutta se on liian hempeämielinen...

Sitten ystäväpäivän aattona matkustimme Kristiinan luokse koko sortin sakki, kolme kissaa ja saman verran ihmisiä ja asetuimme taloksi. Emme tienneet että olimme uusien haasteiden edessä:

Kantaisä Neko ottikin uudet tehokeinot käyttöön. Omassa kodissa Toivontiellä on hierarkia selvä eikä aiheuta mitään selvitystöitä, mutta Kristiinan luona Neko oli sitä mieltä että sen piti laittaa asiat järjestykseen kun kissoja on kahden sijasta kolme. Ja niin Neksu sitten teki - organisoi kissat (ja tuntuu siltä että meidät ihmisetkin)...seuraavana aamuna heräsimme nimittäin siihen, että kaksoismakupussiimme oli lorautettu oikein kunnon kissanpissa. "Minun makkuukset ja sillä siisti", oli Neksu ajatellut. On siis ensi viikolla asiaa pesulaan...

Olimme edellisellä IKEA-reissulla ostaneet Kristiinalle kivan kissojen kiipeilypuun ja asensimme sen seinälle. Kaikki kissat tykästyivät rakennelmaan heti. Sieltä pystyy päivystämään ja tarkkailemaan monia alhaalla tapahtuvia asioita:

Pieni ja rohkea kiipeilijä....

Kun pojat olivat saaneet kiipeilypuun valmiiksi valloittamista varten ajattelimme vihdoin mennä saunomaan - mutta kuinkas sitten kävikään....sen lisäksi että isot pojat ovat saunan "vakikäyttäjiä" myös Kurolla on selvästi perinnöksi saatu saunailu. Tässä Neksun ja Saksun tyyliä:

Pojat olivat kaikki aktiivisia yli puolen yön (edellisenä iltana riehuivat kello kahteen!!!). Mutta sitten tuli uni ja keho kaipasi lepoa:

 

 

Isä-Sake totutteli uuteen rooliin ja pohti syvällisesti isän velvollisuuksia samalla kun Kuro torkkui...

 

Kuro heräsi petaamaan yövieraiksi jäävien ihmisten sänkyjä,

mutta kohta kuitenkin väsymys valloitti uudestaan...

 

Sake-isän kanssa oli hyvä levätä ja valmistautua sunnuntain Ystävänpäivään kun pesustakin huolehditaan:

Sunnuntaina palasimme takaisin kotiin. Kissalan pojat söivät ensin kovin nälkäisinä tarjotun evään ja sen jälkeen kävivät molemmat papat nukkumaan. on tainnut olla tapahtuma viikonloppu...