Viikonloppuna olimme porukalla poimimassa vadelmia Pesäkalliossa. Sää oli upea, aurinko paistoi täydeltä terältä koko viikonlopun ja vesikin lämpeni yli 20 asteesen. Pojat olivat vuoroin tarhassaan ja vuoroin etupihalla valjaissa.

Olin lauantaina laavulla tekemässä muurinpohjapannulla kanapihvejä kun talolta kuului hälinää. Talon edessä olevalle aurinkotuolille oli tuotu hengetön päästäinen ja Neko - päästäisen metsästäjä - oli jo vaanimassa seuraavaa saalista. Neko oli itsestään hyvin ylpeä kun se saalisti viikonlopun aikana yhteensä 4 päästäistä ja toi ne kaikki "meille evääksi" - huhhuh!

Perjantai-iltana kävimme kalassa ja saimme pojille pienehkön hauen. Neko söi sitä aivan halkeamispisteeseen saakka, Sake ei ollut kovinkaan kiinnostunut. Sake on enemmänkin sellainen "murumies" ja syö kaikkein mieluiten muroja.

Viime viikolla oli Kaleva-lehdessä artikkeli kissojen raakaruokinnasta. Artikkelissa kerrottiin, että kissat saavat todella hyvin kaikki ravinnontarpeet tyydytettyä raa´alla lihalla ja kalalla, paremmin jopa kuin valmisruokapussein. Lihat ja kalat tulee vain pakastaa ensin ja sitten sulatettuna tarjotaan ruoaksi. Kävin siis perjantaina ennen Pesäkallioon lähtöä paikallisessa kaupassa etsimässä pojille sydäntä pakastettavaksi ja testattavaksi. Kaupan lihahylly ammotti tyhjyyttään "possun sydän"-kohdalla. Kysyin kauppiaalta olisiko varastossa sydän tai pari mutta hän totesi että Kalevan artikkelin seurauksena torstaina kaikki sydämet oli ostettu pois.

Jäin miettimään median vaikuttavuutta - se on kyllä aivan mieletön! Yksi artikkeli ja tavara viedään käsistä

Tällä viikolla oli tullut paketti Japanista Sirkkusiskolta. Japanissa on tapana syödä sipsien sijasta kuivattuja pienia kalapaloja, marinoituja kirsikoita ja merilevää kuivattuna. Näitä herkkuja oli paketissa mukana ja pojat olivat aivan innoissaan paketista tulevista tuoksuista: